*

elinakeranen Elämä on kurkkudirektiivi

Tilastojen vääristelyä tasa-arvotutkimuksessa

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tiedotteen mukaan "Korkeakoulutetut miehet jyräävät naiset työelämässä".

 

"Valmistumisen hetkellä 60 %:lla naisista ja 74 %:lla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 %:lla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 %:lla. "

 

Tutkija Päivi Vuorinen-Lampilan mukaan "Vaikka Suomi on edelläkävijä naisten ja miesten tasa-arvossa, ei se täälläkään näytä vielä työelämässä toteutuvan. [...] Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi".

 

Tarkasteltaessa naisten osuutta kaikista työllistyneistä, havaitaan että todellisuudessa naisten osuus pysyy koko ajan suurempana valmistumisesta työelämään:

Jos yliopistosta valmistuneista 64 % on naisia, ja heistä työllistyy koulutusta vastaavaan työhön 60 % ja miehistä 74 %, se tarkoittaa että 65 % kaikista valmistuneista on koulutusta vastaavassa työssä (0,6*0,64 + 0,74*0,36 = 0,6504). Tästä 65 %:sta naisten osuus on noin 59 % (0,6*0,64 / 0,65), ja vastaavasti laskettuna naisten osuus niistä jotka ovat vakituisessa työssä 3 vuoden kuluttua, on noin 61 %.

Tilanne siis ei todellakaan käänny päinvastaiseksi kuten Vuorinen-Lampela väittää, vaan naisten yliedustuksessa tapahtuu pieni notkahdus mutta he pysyvät silti koko ajan miesten yläpuolella.

 

Mistä tämä vääristely johtuu? Onko jollain jäänyt tilastomatematiikan kurssit käymättä, vai onko tutkimustulokset tietoisesti muotoiltu tarkoitushakuisesti?

 

---

Edit. Luku 64 % tarkoittaa naisten osuutta korkeakouluopiskelijoista vuonna 2000, uusimman tilaston mukaan naisten osuu valmistuneista on amkissa yli 60 %, yliopistossa 58-65 %. Prosenttiosuuksiin tulee siis enemmän heittoa, mutta voimasuhteet pysyvät silti ennallaan. Vuorinen-Lampilan kannanotto on siis edelleen perusteeton, olettaen tutkimuksen reliabiliteetin olevan kohdillaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- mutta he pysyvät silti koko ajan miesten yläpuolella.

No tasa-arvoinen näkemys tämäkin.

Koirilla olen huomannut seuraavanlaisen kehityskaaren. Alussa narttupennuilta lähtevät hampaat ennen urospentuja, aikuisen turkki alkaa muodostua nartuilla ennemmin, mutta aikuisina ei ole epäselvää kumpi on narttu tai kumpi uros.

Sillä nartut kulkevat edessä ja urokset nuuhkivat niiden pissoja.

Jaakko Häkkinen

Hyvä pointti, Elina! Saa nähdä, millä nimityksellä sinut leimataan - tarvittaneen luovuutta, koska et ole mies. ;-)

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Sovinistimiesten aivopesemäksi leimaaminenhan on klassikko, jos joku nainen ei tue feministihegemoniaa. Jostain syystä feministeillä on erityisoikeus mollata naisia heidän sukupuolensa perusteella.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kun referoimme tiedotetta yksityiskohtaisemmin, niin esitetylle väitteelle, jonka mukaan "Suomi on edelläkävijä naisten ja miesten tasa-arvossa, ei se täälläkään näytä vielä työelämässä toteutuvan", löytyy hyvät tutkimukselliset perusteensa.

"Valmistumisen hetkellä 60 %:lla naisista ja 74 %:lla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 %:lla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 %:lla. Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin: naisista 30 % oli ollut työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain 21 %. Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä."

http://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/nainen-ha...

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Onko mielestäsi niin, että kaikkien korkeakouluun valikoituvien kyvyt ovat suunnilleen samalla tasolla, ja prosenttiosuuksien pitäisi näin ollen pysyä samalla tasolla myös työllistymisessä?

Itse pyörittelin juuri sitä mahdollisuutta, että jos naisia on yliopistossa suuremmasta kykypoolista, kun taas miehistä valikoituu vain parhaimmat, niin prosenttiosuuksien muuttuminen olisi luonnollista seurausta kun osan kyvyt eivät vastaa työelämän tarpeita.

Mielestäni pelkät prosenttiosuudet eivät ole riittävä todiste epätasa-arvosta, vaan pitäisi tutkia tarkemmin mistä erot johtuvat. Tässä tutkimuksessa oli hyvin otettu huomioon erilaiset alavalinnat, minkä ei havaittu vaikuttavan prosentteihin. Muitakin taustatekijöitä kuitenkin voi olla.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Korkeakoulutettujen sijoittuminen sukupuolisegregoidusti työmarkkinoille vastaa täydelleen yleistä työmarkkinoiden rakennetta - miehillä on (syystä tai toisesta) helpompaa työllistyä, edetä vastuullisempiin tehtäviin nopeammin ja myös saada kollegiaalista tukea pyrkimyksilleen.

Ajankäyttö- ja intressi(tai ambitio-)kysymys toki tämä segregaatio on osiltaan, mutta koulutusvalintojen erot, johon vaikuttavat vakiintuneet käsitykset sukupuolirooleista ja niiden mukaiset käsitykset miesten ja naisten taipumuksista ja kyvyistä sekä vanhemmuudesta naisille lankeavat "lapsisakko" ja "raskausriski" ohjaavat rakenteellisina tekijöinä miehet ja naiset eriarvoisiin asemiin työmarkkinoilla.

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen Vastaus kommenttiin #7

vanhemmuudesta naisille lankeavat "lapsisakko" ja "raskausriski" ohjaavat rakenteellisina tekijöinä miehet ja naiset eriarvoisiin asemiin työmarkkinoilla

En ole nähnyt tilastoja jossa tämä todistettaisiin pitävästi, mutta jos teoriassa näin olisi, tämän korjaamiseksi kustannuksia pitäisi siirtää pois työnantajilta. Vakiintuneisiin sukupuolirooleihin puolestaan voi vaikuttaa asennekampanjoilla, esim. se valitse ala päällä, älä alapäällä" on hyvä esimerkki kampanjasta joka pelaa reilusti eikä toista sukupuolta syrjimällä, kuten tekevät esim. kiintiöt.

Miten sinun mielestäsi noita pitäisi korjata?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Vanhemmuuden kuluja todella tulisi tasata, mutta ne ovat työehtosopimuksissa ja niitä ei ole haluttu valtion taholta mennä sorkkimaan. Onhan niitä yritetty jo vuosia, mutta työehtosopimukset ja saavutetut edut ovat niin tiukassa, että kukaan ei jaksa vääntää niitä auki.

Mutta voihan niillä ratsastaa vaalikampanjan aikaan aina täyttä laukkaa eduskuntaan saakka, mutta siellä ei ole keinoja niiden tasaamiseksi. Tulisi olla työmarkkinat myös mukana sopassa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #10

Palkansaajajärjestöillä ei ainakaan ole mitään periaatteellista syytä vastustaa vanhempainvapaiden kustannusten tasaamista ja itse vapaiden tasapuolisempaa jakaumaa vanhempien välillä. Toki työsopimusjärjestelmien kirjavuus ja "saavutetuista eduista kiinni pitäminen" jarrutavat osiltaan suuria muutoksia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #8

Sukupuolikiintiöitä käytetään Suomessa hyvin rajoitetusti, lähinnä kuntienluottamuselinten kokoonpanoissa ja muissa julkista valtaa käyttävissä toimiryhmissä. Työhönotto ei muuten saa perustua sukupuoleen (pääsääntöisesti).

Etlalta ainakin on ilmestynyt jo vuosia sitten kattavia tutkimuksia "lapsisakosta" ja vanhemmuudesta koituvat äidin työllistymistä heikentävät vaikutukset ovat yleisesti tiedossa muutoinkin. Vanhemmuuden kustannukset työnantajille jakaantuvat samassa suhteessa, missä isät ja äidit käyttävät vanhempainvapaita ja siksi kustannuksia tulisi tosiaan siirtää pois työnantajilta esimerkiksi rahastoon tms. vakuudelliseen kassaan ja toisaalta isien mahdollisuutta hyödyntää tasa-arvoisesti vanhempainvapaajaksoja pitäisi tehostaaa. 6+6+6 -mallia on tähän usein ehdotettu, mutta elinkeinoelämä ei ole ollut sitä halukas edistämään...

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen Vastaus kommenttiin #16

6+6+6 -mallin ongelma on, että se vie perheiltä itseltään päätösvaltaa miten käyttää vanhempainvapaansa, käytännössä siis lyhennetään pakottamalla kotiäitiyttä ja -isyyttä niissä perheissä, missä toinen haluaa vapaaehtoisesti tai joutuu esim. työttömyyden takia jäämään kotiin. Isiä voi kannustaa pitämään vanhempainvapaitaan, mutta kaikkia ei pitäisi väkisin pakottaa samaan muottiin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #18

6+6+6-mallissa on tarjolla nykyisiä vanhempainvapaita pidemmät päivärahalliset hoitojaksot ja vieläpä siten, että isien omien isyysvapaiden pituus on tasapuolinen äideille tarjolla oleviin. Jos järjestelmästä saadaan joustava siten, että se muotoutuu perheiden tarpeiden mukaan, niin en näe periaattellista syytä vastustaa uudistusta. Kallis systeemi toki yhteiskunnalle tällainen pitkät perhevapaat mahdollistava malli, mutta toisaalta työmarkkinoilla on jo nyt "tilausta" osa-aikatyölle ja jooustavasta työ- ja perhe-elämien yhdistämisestä seuraavat työviihtyvyyden ja -motivaation lisäys näkyvät sitten tuottavuuden nousuna.

Nykyisessä mallissa iseillä on käytössään 54+158 vuorokautta ja äideillä 105+158 ja tietenkin vanhempainvapaa-kautta seuraavalla kotihoidontukijaksolla 18 kk molemmilla.

Isien vanhempainvaiden ja erityisesti kotihoidontukijaksojen käyttöaste on liian alhainen, minkä seurauksena "yleinen asenne" kehäpäätelmän tavoin asettaa äidit ensisijaisiksi huoltajiksi. Erotilanteissa tämä ilmiö korostuu...

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Lisäys. Yksi vaihtoehto on myös tutkia opiskeluaikaista työssäkäyntiä ja sen sukupuolijakaumaa: työkokemuksettoman vastavalmistuneen on hankalampi saada töitä, eli opiskelumenestyksestä ei voi suoraan päätellä kuinka hyvin opiskelijan pitäisi pärjätä työmarkkinoilla.

Jouni Nordman

Jos poistetaan julkisen puolen suojatyöpaikkojen vaikutus, niin akateemisten työllisyys aste kääntyy vieläkin jyrkemmin mies voittoiseksi.

Käyttäjän JaniPontusToivanen kuva
Jani Toivanen

Tässä mahtavaa matskua tilastokikkailukeinoista. 9-16 minuuttia raiskauksista ja siitä eteenpäin parisuhdeväkivallasta.

https://www.youtube.com/watch?v=sns4Dhuw7Nk

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Minä keksin lennosta neljä syytä, miksi miehet saavat helpommin työtä:
- Miehet ovat valmiita ottamaan työtä kauempaakin ja myös maaseutupaikkakunnilta
- Miehet haluavat panostaa enemmän uraansa ja siksi ovat valmiimpia tekemään ylitöitä. Vastavalmistuneet ekonomimiehet arvioivat tekevänsä 2 tuntia pidempää työviikkoa kuin mitä ekonominaiset arvioivat omasta tulevasta työviikostaan
- Miehet ovat kilpailuhenkisempiä, he eivät luovuta vaan yrittävät kaikella tarmollaan yhä uudestaan ja uudestaan
- Miehet eivät ole tarkkoja työolosuhteista, työn laadusta tai työkavereista, kaikki kelpaavat. Naiset vaativat työviihtyvyyttä ja hyviä sosiaalisia suhteita työpaikalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Filosofian on puolestaan joskus väitetty koostuvan niistä kysymyksistä, joihin emme osaa vastata, tämä on yksi niistä.

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Ylitöiden tekemistä on helppo tutkia tilastollisesti, samoin työpaikkakuntaa. Miten tutkisit kilpailuhenkisyyttä ja tuota viimeistä kohtaa? Kyselytutkimuksilla ei noihin saa pätevää vastausta.

Kolme ensimmäistä ovat selvästi hyviä ominaisuuksia työelämän kannalta, eikä sen vaikutusta työllistymiseen pitäisi edes yrittää minimoida. Sen sijaan viimeisestä kohdasta monet varmaan ovat eri mieltä, että työviihtyvyyden pitäisi olla oletusarvoisesti kunnossa ja ei saisi olla työpaikkoja joista siitä joutuu tinkimään.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Totta seuraava on.
"työviihtyvyyden pitäisi olla oletusarvoisesti kunnossa ja ei saisi olla työpaikkoja joista siitä joutuu tinkimään"

Mutta. Luulen, että Suomessakin on työpaikkoja, joissa työviihtyvyys ei ole huippuluokkaa. Ja työviihtyvyys on sekin monen asian loppusumma. Tutkimusten mukaan miehet samassa työpaikassa valittavat vähemmän asioista kuin naiset. Ja naiset valittavat tunnepohjaisesti (minusta tuntuu, että ...), kun miesten valitukset taas ovat kvantitatiivisiä (minä joudun useammin päivystämään kuin...)
Monessa firmassa on edelleen tiimityöskentelyä ja useissa firmoissa se on tiimi, joka lopulta valitsee uuden työntekijän. Onko se tasa-arvo-ongelma, jos tiimi valitsee suurpiirteisen miehen sen sijaan että valitsisi nipottajanaisen.?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Oops, ei ollut maisterilla ihan prosenttilasku hanskassa. Ihmeen objektiivinen nainen tämä Keränen.

Ja samaa mieltä Keräsen kanssa, että vanhemuuden kustannuksista se, mitä jää työnantajan maksettavaksi voitaisiin suosiolla siirtää yhteiskunnan hoidettavaksi. Ei ne uudet lapset kuitenkaan ensi sijassa sen työnantajan intresseissä ole. Poistuisi samalla hiertävä asia sukupuolten valiltä, joka asettaa myös työnantajat ihan turhaan hankalaan tilanteeseen.

Tuollaisiin tutkimuksiin on varmaan jo mennyt saman verran rahaa, mitä muutos vuodessa maksaisi (joitakin kymmeniä miljoonia?). Ja kun enemmistö naisista on jo valmiiksi sen samaisen yhteiskunnan palveluksessa, eli julkisella, niin jäisi vain yksityinen.

Toimituksen poiminnat